SaaS ja toimittajalukko

SaaS-palvelujen etuja listattaessa mainitaan usein riippumattomuus palveluntarjoajasta. Väitetään, että kun palvelun laskutus perustuu (tyypillisesti) kuukausittaiseen käyttö- tai käyttäjämäärään, palveluntarjoajan tulee voittaa asiakas itselleen uudestaan ja uudestaan joka kuukausi. Mutta onko asiakas todellisuudessa näin riippumaton palveluntarjoajasta? Tapahtuuko palveluntarjoajan vaihtaminen minimaalisilla transaktiokustannuksilla? Asia tuskin on näin yksinkertainen.

Huomioitavia seikkoja ovat ainakin datan omistajuus, muoto ja uudelleenkäytettävyys. Monissa yksityishenkilöiden suosimissa palveluissa (kuten Facebook) käyttäjän luoma materiaali, kuten tekstit, kuvat ja videot, ovat palveluntarjoajan omaisuutta. Mutta miten on yrityssovelluksissa? Entä tietojen metadata: kenen omaisuutta se on ja miten asiakas voi valvoa/estää sen myynnin eteenpäin esim. markkinointitarkoituksiin? Ja vaikka tietojen omistajuudesta olisi sopimusta tehdessä sovittu niin saako asiakas palveluntarjoajaa vaihtaessaan datan mukaansa sellaisessa muodossa, että sitä voi käyttää toisessa sovelluksessa? Verrattuna perinteisiin tietojärjestelmiin SaaS voi tuoda helpotusta toimittajalukon purkamiseen, mutta kokonaan eroon siitä asiakas ei pääse.

Ovatko standardit rajapinnat ja Open Platform as a Service avaimet tähän lukkoon?

Mainokset